2145914[1]

Suoranta, Anu & Sikke Leinikki (toim.): Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta – Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?
2018. Tampere: Vastapaino.

Työelämä on murroksessa. Tämän sanominen on jo klisee. Asiasta ei ole kuitenkaan sanottu vielä kaikkea. Sen tuo esiin Vastapainon tuore julkaisu Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta, jonka ovat toimittaneet Anu Suoranta ja Sikke Leinikki.

Rapautuvan palkkatyön yhteiskunnassa tätä vaikeasti hahmotettavaa, mutta käsin kosketeltava murrosta lähestytään sanoilla pätkätyö, osa-aikatyö, vuokratyö, freelance-työ, joustotyö ja nyhtötyö.

Sanaa epätyypillinen kirjoittajat ovat sen sijaan halunneet välttää. Vaikka suurin osa palkansaajista työllistyy yhä vakituisessa palkkatyössä, on kokonaiskuva muuttunut ja ”epätyypillisen” sijaan on parempi puhua yksinkertaisesti ”muista kuin vakituista palkkatyötä tekevistä”.

Suomessa jopa 700 000 ihmistä työllistyy muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa palkkatyösuhteessa

Suomessa jopa 700 000 ihmistä työllistyy muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa palkkatyösuhteessa. Tämä on paljon Suomen noin 2,5 miljoonasta työllisestä. Se on niin paljon, että yhteiskunnallisia käytäntöjä ja turvaverkkoja ei voida enää rakentaa vakituisen palkkatyösuhteen olettaman varaan. Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta keskusteleekin tarpeesta päivittää niin yhteiskunta kuin päämmekin uuteen työn todellisuuteen.

Prekaarista työstä ekologiseen jälleenrakennukseen

Palkkatyön yhteiskunta ei ole enää entisensä. Kirjan artikkelit käyvät läpi muuttunutta todellisuutta useista eri näkökulmista. Kirjan avausartikkelissa professori Eeva Jokinen keskustelee ”prekaarista” avaten käsitteen koko olemassaoloamme koskevaksi olotilaksi, joka liittyy niin ekologiseen elinympäristöömme kuin toisilta ihmisiltä saamaamme huolenpitoon ja avunantoon. Prekaarin työ on uhka mutta myös mahdollisuus palauttaa uteliaisuus ja aktiivinen suhde maailman rakentamiseen.

Tutkija Ville Veikko Pulkka kirjoittaa perustulosta työn digitalisoituessa ja automatisoituessa. Tutkijat Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen luotaavat uuden työllisyyden näköaloja ekologisen jälleenrakentamisen aikakaudella.

Tutkija Marjo Ylhäisen artikkeli pureutuu sopimisjärjestelmän kulmakiveen, kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen, jonka hän katsoo olevan jopa entistä ajankohtaisempi kysymys prekaarin työn yhteiskunnassa. Neuvotteluoikeus olisi vain kyettävä ulottamaan myös itsensätyöllistäjiin ja muuhun prekariaattiin.

Päivityspaketti koskee siis myös ammattiyhdistysliikettä ja sen keinoja prekaarien työntekijöiden tavoittamiseen ja organisoimiseen. Uusia ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia peräänkuuluttaa myös Julkisen alan neuvottelujärjestön, JUKO:n toiminnanjohtaja Maria Löfgren, joka korostaa ammattiliittojen ryhmäkanneoikeuden tärkeyttä.

Ulkona vai sisällä?

Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta on kokoelma tekstejä, jotka avaavat kiinnostavan kokonaisuuden sinänsä varsin itsenäisiä puheenvuoroja työelämän murroksesta ja jopa sen tulevaisuudesta.

Yhtä kirjan teesiä jään pohtimaan. Esipuheessa Suoranta ja Leinikki toteavat, että muut kuin vakituista palkkatyötä tekevät joutuvat nyky-yhteiskunnassa ”ulkokehälle”. Yhteiskunnallisten oikeuksien näkökulmasta tämä pitääkin paikkansa. Vakituisen palkkatyön olettamalle rakennetut oikeudet ja instituutiot suojaavat heikosti ihmisiä, joiden elämä ei ole olettaman mukaista. Toisesta näkökulmasta muut kuin vakituista palkkatyötä tekevät ovat kuitenkin yhteiskunnan ja nykytalouden keskiössä ja suorastaan sen kovassa ytimessä! Nimittäin ilman joustavaa työvoimaa nykytalous romahtaisi hetkessä.

Vakituisen palkkatyön olettamalle rakennetut oikeudet ja instituutiot suojaavat heikosti ihmisiä, joiden elämä ei ole olettaman mukaista

Nykytaloudessa tehokkuutta ja uutta luovia ratkaisuja haetaan hajauttamalla ja ulkoistamalla. Tuotantoa järjestetään mutkikkaisiin ”arvotuotannon ketjuihin”, kuten tavataan sanoa. Uudet tietoteknologiat antavatkin tähän erinomaisia mahdollisuuksia.

Tarve joustavaan työvoimaan syntyy tuotannon rakennemuutoksesta ja uuden verkostomaisen tuotantotavan synnystä. Joustotyöläinen on tämän uuden polttopisteessä. Tämä on kiinnostava lähtökohta uusille työtaisteluille.

Kirjoittaja on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja.

Kirjoitus on julkaistu myös Vasen kaista -verkkolehdessä.

Skip links

Osa-aikatyö

Footer

Mikä Peruste?

Toimitus