Purokurun esseet ovat taitavasti kirjoitettuja ja kiihottavat ajattelua. Osassa niistä on oivaltavia näkökulmia aikamme tärkeimpiin poliittisiin teemoihin, toisaalla ne alkavat tuntumaan saman toistolta ja turhan konstikkailta, kirjoittaa Ilpo Puhakka arviossaan.
Kirja-arvio: Tarinoita Kiinasta
Mari Mannisen Kiinalainen juttu on hyvin kirjoitettu kevyt journalistinen tietokirja, joka herättelee ajatuksia niin käsityksistämme Kiinasta kuin maailmasta laajemminkin. Omia käsityksiään on välillä hyvä ravistella, ja tämä kirja ravistelee niitä hyvin.
Oikeus, juridiikka ja moraali
Kuluneen kymmenen vuoden aikana rasismin ja fasismin nousu ja kuntapoliitikkona toimiminen on vetänyt minut siihen maailmaan, jossa pyritään aktiivisesti ja päämäärin muuttamaan yhteiskunnan suuntaa. Se on ollut tutkijalle outo maailma, kirjoittaa Irma Hirsjärvi.
MMV: Kiinnostaako seksi enää ketään?
Miltä seksi tuntuu tässä ajassa? Meillä pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia seksiin kuin koskaan. Silti ainakin länsimaiden asukkailla on entistä vähemmän seksiä ja seksikumppaneita. Eikö seksi enää kiinnosta, vai onko sen tielle kasattu esteitä?
Kirja-arvio: Oppimisen ylistys
Sivistyksen puolustus on kauniisti kirjoitettu, tempoltaan viipyilevä aikalaispuheenvuoro, jonka riveiltä huokuu kirjoittajiensa laaja sivistys. Kirja saa akateemisenkin ihmisen pohtimaan omaa suhtautumistaan tieteelliseen ajatteluun ja koulutukseen.
Marraskuu dystopian metaforana
Marraskuu kestetään vai siksi että se on olemassa, eikä sitä todella eletä tai koeta. Kukaan ei todella tavoittele marraskuuta, vaan marraskuusta orientoidutaan aina kohti mitä tahansa parempaa, kirjoittaa Keijo Lakkala kolumnissaan.
Seksityö on työtä – tämä on ongelma ja sen ratkaisu
Työläisten oikeuksia ollaan nakertamassa, ja joiltain työläisiltä puuttuu yhä näiden oikeuksien suoja kokonaan. Myös seksityöläiset on otettava mukaan työn prekarisoitumista ja ihmisten hyväksikäyttöä vastustavaan taisteluun, kirjoittaa tallinnalais-berliiniläinen Amaranta Heredia.
Apartheid ja Euroviisujen iloiset vibat
Brand Israel -kampanjan tarkoituksena on esittää Israel demokraattisena länsimaana, joka kunnioittaa naisten, arabien ja vähemmistöjen oikeuksia. Merkittävä osa tätä brändiä on pinkkipesu, eli hlbtqi-teemojen hyväksikäyttö apartheidin ylläpitämiseksi, kirjoittaa Elina Sandelin.
![2145914[1]](https://perustelehti.fi/wp-content/uploads/2018/11/21459141-350x350.jpg)
Kirja-arvio: Palkkatyö rapautuu
Tarve joustavaan työvoimaan syntyy tuotannon rakennemuutoksesta ja uuden verkostomaisen tuotantotavan synnystä, jonka polttopisteessä on joustotyöläinen. Tämä on kiinnostava lähtökohta uusille työtaisteluille, kirjoittaa Jukka Peltokoski kirja-arviossaan.
MMV: Ruotsista ei kannata ottaa mallia
Ruotsi ei ole enää edistyksen kärkikurki. Maassa ei pystytä puhumaan perustulosta, seksityöstä tai työstä kieltäytymisestä. Koulutusta ja terveydenhuoltoa on yksityistetty surkein seurauksin. Mikä Ruotsia vaivaa?
Yhdysvaltojen tiedeviha ei ole uutta
Yhdysvaltojen oikeiston tiedeviha ei ole uusi asia, vaan tieteentekijöihin kohdistetut hyökkäykset ovat olleet osa oikeiston poliittista strategiaa jo useiden vuosikymmenien ajan, kirjoittaa Lauri Holappa kolumnissaan.
Tiede ja sepitteisiin luottaminen
Tärkein tehtävämme on juuri nyt hypätä ulos matriiseista, jotka koskevat esimerkiksi jatkuvaa kasvua tai ihmiskuntaa maapallon kruununa. Aikaa matriisimme muuttamiseen on todella vähän, kuten käytännössä jokainen luonnontieteilijä meille sanoo, kirjoittaa Irma Hirsjärvi.
Kirja-arvio: Radikaalia vasemmistolaista liikehdintää
Radikaaleja vasemmistolaisia liikkeitä Euroopassa käsittelevä artikkelikokoelma on hyvää luettavaa, mutta mielenkiitoisista yksityiskohdistaan huolimatta parhaimmillaan lähinnä liikkeiden tutkimuksen esittelynä.
MMV: Vihaamme miehiä
Veikka ja Pontus pureutuvat YLEn oikeistoradikalismiongelmaan, ja heti perään kertovat, miten ovat aina vihanneet miehiä. Voiko niin edes sanoa? Uudessa podcastissa vihataan kaikkea kliseistä miehisyyttä ja erityisesti sitä itsessämme.
Edistyksen rutinoituminen
On puhuttu että edistys on palautunut pelkästään taloudelliseen edistykseen, talouskasvuun ja uusien markkinoiden luomiseen, ja moraalinen edistys on unohtunut. Piti tämä paikkansa tai ei, edistyksen idean kuihtumisessa voidaan nähdä myös syvempiä tasoja, kirjoittaa Keijo Lakkala.
Uuden vasemmiston toiset kolme vuosikymmentä (1990–2018)
Uusi vasemmisto on nousussa. Vielä 1980-luvun lopulla vaikutti siltä, että vihreät nousevat vasemmiston tilalle uutena voimana. Uusi vasemmisto on kuitenkin kahdeksankertaistanut kannatuksensa kolmessa vuosikymmemessä, ja sen todellinen nousu vaikuttaa nyt alkaneen.
25 vuotta Oslon sopimuksesta
Riippumatta siitä onko kyse Gazasta, Itä-Jerusalemista, Länsirannasta tai palestiinalaisista joilla on Israelin kansalaisuus, alueen alkuperäisväestö on joutunut yhä ahtaammalle uskonnollisen äärioikeiston kasvaessa Israelissa.
MMV: Sedät sananvapauden markkinoilla
Kun valkoinen keski-ikäinen liberaalimies menee kirjamessuille, hän haluaa nähdä vierekkäin Setan, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja Ruskeat tytöt. Kun joku uskaltaa ehdottaa että natseja ei pitäisi ottaa mukaan, hän rikkoo tasapuolisuuden pyhää periaatetta.
Bolsonaron voitto on osa autoritaarisen liberalismin nousua
Liberaalien eliittiryhmien asettuminen joukolla Jair Bolsonaron tapaisen fasistisen ehdokkaan taakse on toistaiseksi merkittävin esimerkki autoritaarisen liberalismin paluusta, kirjoittaa Lauri Holappa kolumnissaan.
Kognitiivisen dissonanssin suloinen klangi
Kognitiivinen dissonanssi liittyy maailman kokemuksen ja tiedon väliseen ristiriitaan. Sen eräs nykykiteytymä on aktiivimalli, joka saa ihmiset pohtimaan uhkia, kuten karenssia, itsensä kehittämisen ja työnhaun sijaan.
![978-952-264-950-8[1]](https://perustelehti.fi/wp-content/uploads/2018/10/978-952-264-950-81-350x350.jpg)
Kirja-arvio: Propagandan monet kasvot
Propagandan historia on erinomainen esitys paitsi propagandan kehityksestä esihistoriasta nykypäivään, myös siitä, miten propaganda on kulkenut mukana maailmanhistorian käännekohdissa.
MMV: Sanders, Corbyn ja Sarasvuo
Demokraattinen sosialismi nousee. Tuleeko Erkki Tuomiojan aika vielä Suomessakin? Onko kyseessä jonkinlainen halu turvalliseen isään? Entä miksi Jari Sarasvuo kokee isällisiä tunteita podcastaajia kohtaan?
Toivo katastrofin keskellä
Utopioissa on kyse toivosta, mahdollisuudesta että asiat olisivat paremmin. Myös ympäristökatastrofin keskellä on mahdollisuuksia uuden syntymiseen ja parempaan maailmaan, kirjoittaa Keijo Lakkala kolumnissaan.
Sivistyksen kymmenen avainstrategiaa
Kansallinen sivistysstrategia 2017 laadittiin vuonna 1993. Asiantuntijaryhmän sihteerinä toiminut Keijo Rajakallio näkee sivistysstrategian toimivan edelleenkin keskustelualustana ja nostaa esiin merkittäviä sivistyshaasteita, kuten kansalaisten oikeuden työhön.
Ilmastovaalit eivät yksin riitä
Työväenliikkeen perinteessä vaatimuksia on esitetty tuotantoa kontrolloivana voimakkaana moneutena. Tämä perinne saattaa olla avain siihen, miten ilmastokysymyksen kanssa päästään eteenpäin.
MMV: Twitter-sotaa ja sivistystä
”Sivistys” on tarkoittanut perinteisesti sitä, että kasvatetaan etuoikeutettua eliittiä valtion virkoihin tai vaikkapa elämään porvarillista taiteilijan myyttiä. Pitäisikö käsite heittää historian biojätetynnyriin vai voiko siitä uuttaa jotakin vapauttavaa?
Yhtenäinen toinen aste koulutuspoliittisena vaihtoehtona
Nykyisessä järjestelmässä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaihe on selkeästi jaotteleva. Nuorten on tehtävä eräs elämänsä tärkeimmistä valinnoista noin 15-vuotiaana. Yhtenäiskoulu on edelleen tärkeä ajatus, jota on pidettävä esillä.
Pohjoismaiden historiasta voi oppia paljon, nykyhetkestä vähemmän
Pohjoismainen malli voi edelleen toimia innoituksen lähteenä vasemmistolaisille liikkeille, mutta on kyettävä erottamaan Pohjoismaiden poliittinen todellisuus historiallisesti rakentuneista pohjoismaisista poliittisista instituutioista.
Tyhmiä kysymyksiä sivistyksestä – vastaajana Mikko Lahtinen
Peruste kysyi Tampereen yliopiston valtio-opin yliopistonlehtorilta Mikko Lahtiselta muutaman tyhmän kysymyksen sivistyksestä. Lue vastaukset täältä.
Ihmisroskat, toivo ja epätoivo
Kohujen aikajana tuntuu vain nopeutuvan. Some on nopea, julma ja se tahraa loppuiäksi. Silti se on nopein väline mitä meillä on ollut tiedon levittämiseen, reagointiin ja väärän tiedon korjaamiseksi.
Eriarvoisuuden kudelmia luokkahuoneissa
Yksilöllistä valinnanvapautta jo alakoululaisten oppimisen prosesseissa korostamalla eriarvoisuus myös säilyy, sillä tällöin taustalla oleviin syihin ei ole tarvetta puuttua, kirjoittaa Annariina Rannikko.
Sivistys ja vastuullinen vapaus
Koululla ja yliopistolla on parlamentaarisen politiikan yhden perusedellytyksen, harkinta- ja arvostelukyvyn, kehittämisessä suuri rooli. Poliittisessa toiminnassa vastuu korostuu harkittaessa laiesta keskustelua ja niiden säätämistä.
Pääkirjoitus: Peruste sivistäjänä
Työväenliikkeen historiassa vapaa sivistystyö, yhteiset lukupiirit ja yhteinen oppiminen yhteiskunnallisessa liikkeessä ovat olleet keskeisiä. Nykyisin niitä ei hyödynnetä vastaavalla tavalla, vaikka tarvetta olisi.
Äänten kalastelua ja utopian puutetta
Yhteiskunnallinen visio on tärkeää puolueelle siksi. että se antaa politiikalle selkärangan, eikä tällöin alistuta hetkelliselle opportunismille ja ääntenkalastelulle, kirjoittaa Keijo Lakkala kolumnissaan.
MMV: Mikä vasemmistoa vaivaa?
Miksi harva haluaa olla vasemmistolainen? kysyvät Pontus ja Veikka Mikä meitä vaivaa -podcastin kolmannen kauden ensimmäisessä jaksossa.
Uuden vasemmiston ensimmäiset kolme vuosikymmentä (1960–1989)
1960-luvun uusvasemmistolaisuus haastoi vallitsevan kulttuurin ja sen arvot. Uuden vasemmiston historiaa käsittelevän artikkelinsa ensimmäisessä osassa Cai Melakoski kirjoittaa sen ensimmäisistä kolmesta vuosikymmenestä.
Vasemmalla ei osata vastata järjestäytymisen kysymykseen
Järjestäytyminen on suuri kysymys, johon vasemmalla ei enää osata vastata. Miten lisätä ihmisten mahdollisuuksia ja elämäniloa, kysyy Veikka Lahtinen kolumnissaan.
Sosialidemokratia on nuorten juttu – Yhdysvalloissa
Yhdysvaltojen uudessa vasemmistoliikehdinnässä ei ole kyse laitavasemmiston noususta, vaan sosialidemokratian tulosta Amerikkaan, kirjoittaa Lauri Holappa kolumnissaan.
Loivatko kokoomus, keskusta ja siniset Suomeen mustan joutsenen?
Sipilän hallituksen luoman mustan joutsenen seurauksia emme voi ennustaa emmekä hallita, ja kuitenkin jälkeenpäin voidaan kertoa, että vuosien varrella kehityskulun suunnasta varoittaneita on ollut, kirjoittaa Irma Hirsjärvi.
Masennuksen rihmastot
Nykyisen masennusepidemian taustalla on yksilöiden riittämättömyyden tunne, joka heijastaa työelämän muutoksia ja yleistä yhteiskunnallista epävarmuutta. Tämä on tuottanut valtavat markkinat masennuslääkkeiden ja erilaisten neurotieteisiin pohjautuvien ajattelumallien sekä teknologien ympärille.
Notkea utopia
Tarvitsemme utopian, jotta voimme ajatella nykyhetken vain yhtenä mahdollisena maailmana. Utopian on kuitenkin oltava avoin muutokselle, demokraattiselle keskustelulle ja väittelylle, kirjoittaa Keijo Lakkala kolumnissaan.
MMV: Onko yrittäjärummutus vaarallisempaa kuin homorummutus?
Pride-viikon kunniaksi Pontus ja Veikka käsittelevät homorummutusta ehkä vaarallisempaa ilmiötä ”yritysrummutusta”, joka tulee vastaan lastenohjelma Summerissa ja koulujen yrittäjyyskasvatuksessa.
Uudet vaihtoehdot kannustavat muuttamaan yhteiskuntaa
Uudet liikkeet ajavat ajattelutapojen muutoksia liittyen yhteisvaurauteen, supistuvaan kasvuun ja feminismiin, sekä pyrkivät uudenlaisiin rakenteisiin ja instituutioidemme yhteistämiseen, suunnitelma C:hen.
MMV: Täysin automatisoitu juhannusspesiaali
Mikä meitä vaivaa juhannuksena? Ainakin sosiaalinen media ja uusi plogging-trendi, jossa juostaan ja poimitaan roskia. Tämä on mahdollisesti Suomen ensimmäinen täysin automatisoitu podcast.
Kirja-arvio: Vihan hedelmät
Kirja osoittaa haastattelujen perusteella kouriintuntuvasti, miten nykyinen internetin vihakulttuuri on paitsi madaltanut kynnystä suoltaa saastaa suoraan vihan kohteille yksityisesti, myös järisyttänyt tapaamme keskustella julkisesti.
Vasemmiston tulevaisuus on Corbynin käsissä
Vasemmiston tulevaisuuden kannalta Corbynin on pakko onnistua. Kyse on myös demokratiasta laajemmin: jos politiikan suuntaa ei voi päättää äänestyskopissa, ovat demokraattiset instituutiot lopulta vain kulissi, kirjoittaa Lauri Holappa.
Sisällissodan universaali muisto?
Voisiko ajatella, että sisällissodan muisto kehittyisi Suomessa sellaiseksi universaaliksi muistiksi, joka avautuisi myös muualta tänne tulleille? kysyy Olga Davydova-Minguet kolumnissaan.
MMV: Osallistaminen on suuri kusetus
Kansalaisia osallistetaan nyt niin ilmastotalkoisiin kuin kaupunkisuunnitteluun, ja Pontuksen ja Veikan mukaan lopputuloksena on ennalta-arvattavaa epäpoliittista höttöä.
Debatti: Euroopan talous- ja rahaliitto
Mitä Euroopan talous- ja rahaliitolle olisi tehtävä, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna? Peruste kutsui SAK:n ekonomistin Patrizio Lainàn sekä taloustieteen dosentin Tuomas Malisen debatoimaan aiheesta.
Ruokalähettejä ja vuokralakkolaisia – haastattelussa Plan C
Suomessa vieraillut Peter Loo kertoo Ison-Britannian poliittisesta tilanteesta Brexitin jälkeen, yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnasta ja vapaaehtoisena olemisesta Rojavan autonomisella alueella Pohjois-Syyriassa.
MMV: Kaupunki-ilma tekee edelleen vapaaksi
Läpi historian sekä valtio että maaseutu ovat ahdistelleet kaupunkia ja koettaneet palauttaa sinne kuria. Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa edistyksellistä politiikkaa tehdään nimenomaan kaupungeissa, kun taas valtiot ajavat taantumuksen asiaa.
Footer
