Kun puen vauvalle villahaalaria, huomaan että sen hihassa on pieni merkki. Not for everyone, siinä lukee. Se tarkoittaa, että haalari ei ole kenelle tahansa: tällaisia eivät saa kaikki vauvat.

Kapitalismissa yksilöllisyys on asia, joka ostetaan. Olen itsekin niin tottunut tähän individualismin tuottamisen tapaan, että se hätkähdyttää vasta kun sen lukee sananmukaisesti pienen lapsen vaatteesta.

Miten niin villahaalari ei ole tarkoitettu kaikille vauvoille? Tarkoittaako se, että on luonnollista, että osa lapsista on kylmissään talvella? Miksi haalarin hihassa ei lue: For each and every one of us, tai suomeksi: aivan kaikille meistä.

Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Kun vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 lasta, on luku nyt kolminkertainen, THL:n arvion mukaan 150 000.

Lapsiperheiden köyhyyteen vaikuttaa THL:n mukaan eniten vanhempien työttömyys. Kuitenkin myös perheet, joissa vanhemmat ovat töissä, ovat pudonneet köyhyysrajan alle: tänä päivänä palkat eivät välttämättä riitä ja työt saattavat olla epäsäännöllisiä ja osa-aikaisia.

Lapsiperheiden tuet, lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidontuki ovat myös jääneet voimakkaasti jälkeen hintojen noususta. Se tarkoittaa sitä, että lapsilisillä saa kuukausi kuukaudelta ostettua vähemmän ruokaa ja lastenvaatteita.

Päiväkodin pihalla kaikilla ei ole yhtä lämmin.

Lapsilisien indeksikorotukset poistettiin jo aiemmin, tänä vuonna lapsilisistä ja kotihoidontuesta leikataan ja loppuvuodesta myös verotuksen lapsivähennys poistuu. Se asetettiin alunperin kompensoimaan lapsilisien leikkausta, mutta vain määräaikaisena.

Suomen sääolosuhteissa yksi konkreettinen asia, missä köyhyys näkyy, on se, millaisissa talvivaatteissa lapset leikkivät ulkona. Ulkona näkee usein lapsia liian pienissä vaatteissa, joissa nilkat vilkkuvat haalarin alta ja vastaantulevissa rattaissa istuu lapsia, joiden ohuet ulkovaatteet on tehty monta vuosikymmentä sitten. Päiväkodin pihalla kaikilla ei ole yhtä lämmin.

Kunnolliset lämpimät talvikengät ja talvihaalarit ovat kalliita: varsinkin useamman lapsen perheessä ne maksavat satoja euroja ja niitä tarvitaan lasten kasvaessa uudet joka vuosi, joskus monta kertaa vuodessa.

Ainoastaan yksi ikäryhmä kulkee tasa-arvoisesti yhtä hyvissä haalareissa: pienet vauvat. Sen tarkoitus on turvata kaikille syntyville lapsille lämpimät ensimmäiset kuukaudet.

Miksi samaa ideaa ei voisi soveltaa kaikenikäisille?

Ehdotukseni on tämä: Otetaan käyttöön äitiyspakkausta vastaava käytäntö kaikenikäisille. Jokainen olisi oikeutettu saamaan lämpimät talvikengät ja talvivaatteet vuosittain. Jotta käytännöstä ei tulisi nöyryyttävää köyhäinapua (jonka edelliset sukupolvet epäilemättä vielä muistavat), etu olisi taattava kaikille, kuten äitiyspakkauskin. Jos tuotteet valmistettaisiin Suomessa, tarkoittaisi se myös työtä ja toimeentuloa suomalaiselle vaateteollisuudelle.

Riittävä sosiaaliturva on ihmisoikeus ja Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut pitämään yllä tiettyä perusturvan tasoa. Tässä se on epäonnistunut.

Suomi ei saisi heikentää sosiaaliturvaa vaan sen tulisi päinvastoin kehittää sitä. Ensi sijassa se tarkoittaisi sosiaaliturvan reipasta nostamista ja tukien sitomista indeksiin. Tuet voisi myös tehdä verovapaiksi. Sen lisäksi tulisi kehittää uusia tukemisen tapoja, kuten edellä ehdotettu kaikkien pakkaus.

Kaikista tärkeintä olisi kuitenkin päästä eroon nykyään vallitsevasta ajatuksesta, jonka mukaan kurjistamalla pienituloisten elämää Suomen talous lähtisi yllättäen nousuun. Leikkauspolitiikan varjolla valtio yrittää tällä hetkellä välttää toteuttamasta perustavanlaatuisia velvollisuuksiaan. Riittävän sosiaaliturvan takaaminen, sen heikentämisen kielto ja asteittainen kehittäminen on tällainen velvollisuus.

Se tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitsisi enää palella päiväkodin pihalla, sillä haalarin alla olisi lämmin ja kaunis kaikkien pakkauksesta saatu villahaalari.

Skip links

Lapsiperheet

Footer

Mikä Peruste?

Toimitus