Peruste kysyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorilta Merja Kauhaselta muutaman kysymyksen työn tulevaisuudesta. Lue vastaukset alta.
Merja Kauhanen tutkii parhaillaan kollegoidensa kanssa työn murrosta Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -hankkeessa. (Kuva: Maarit Kytöharju)
Miksi kaikki puhuvat nyt työn murroksesta, automatisaatiosta ja siitä kuinka koneet korvaavat ihmistyötä, eikö sitä ole tapahtunut iät ajat?
Kyllä sitä on tapahtunut iät ja ajat ja myös aiemmin on puhuttu koneiden aiheuttamasta uhkasta ihmistyölle. Mutta nykyisessä muutoksessa ’neljännessä teollisessa vallankumouksessa’ muutoksen tahti on selvästi nopeampaa kuin aiemmin (eksponentiaalista) ja teknisen kehityksen vaikutus on arvioitu aiempaa paljon laaja-alaisemmaksi ja voimakkaammaksi.
Kuka hyötyy meneillään olevista työelämän muutoksista? Kenelle niistä on haittaa?
Monissa maissa (myös Suomessa) on havaittu, että tekninen kehitys on muuttanut työvoiman kysynnän rakennetta: työllisyys on kasvanut korkeaa osaamista vaativissa ja korkeapalkkaisissa ammateissa sekä vähemmän osaamista vaativissa, matalapalkkaisissa tehtävissä. Sen sijaan keskipalkkaisten rutiininomaisten ammattien työllisyysosuus on laskenut. Teknisen kehityksen tuomista työelämän muutoksista on siis ollut haittaa näissä supistuvissa keskipalkkaisissa rutiininomaisissa ammateissa työskenteleville, kun tehtävät on voitu ohjelmoida tietokoneiden tehtäväksi.
Robottien vaikutuksesta työllisyyteen on vielä varsin vähän empiiristä tutkimusta, vaikka kiinnostus sen vaikutuksiin on kasvanut. 17 maata koskeneen tutkimuksen mukaan teollisuusrobotit syrjäyttivät ajanjaksolla 1993-2007 lähinnä matalapalkkaisia työntekijöitä.
Siitä on eriäviä näkemyksiä myös asiantuntijoiden keskuudessa, minkälainen vaikutus teknisellä kehityksellä on tulevaisuudessa kokonaistyöllisyyden määrään. Esimerkiksi Pew Research Centren (2014) asiantuntijoille suunnatussa kyselyssä näkemykset siitä, ovatko tekoäly ja robotit korvanneet enemmän työpaikkoja kuin luoneet niitä vuoteen 2025 mennessä olivat erilaisia: 48 % vastaajista oli sitä mieltä, että ovat ja 52 % oli sitä mieltä, että eivät. Erilaisia arvioita on myös siitä, kuinka suureen osaan työpaikoista eri maissa sisältyy korkea automatisaation riski.
Onko tulevaisuudessa enää palkkatyötä?
Palkkatyötä uskoakseni on myös tulevaisuudessa, mutta työvoiman kysynnän ammattirakenne tullee muuttumaan edelleen. Teknisen kehityksen myötä myös työn sisällöt, työn organisoinnin tavat ja työnteon paikat ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan.
Olemmeko tulevaisuudessa kaikki ”oman elämämme yrittäjiä”?
Palkkatyön rinnalle tulee todennäköisesti enemmän uusia työn tekemisen muotoja. Muun muassa jakamis- ja alustatalouteen perustuvan itsensätyöllistämisen sekä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa tapahtuvan työn voi odottaa lisääntyvän tulevaisuudessa.