Viime viikolla eduskunnan pikkuparlamentissa oli harvinaisia vieraita puhumassa tärkeästä aiheesta: naisten asemasta hauraissa valtioissa. Paikalla Väestöliiton ja ulkoasiainministeriön järjestämässä tilaisuudessa olivat Somalian terveys- ja sosiaaliturvaministeri Fawziya Abiikar Nur sekä Marie Stopes Internationalin Afganistanin maajohtaja Farhad Javid.
Tarinat olivat lohduttomia. Somaliassa useamman kuin yhdeksän kymmenestä naisen sukuelimet silvotaan. Tuberkuloosin hoito, johon Suomikin kehitysyhteistyön kautta osallistuu, on sukupuolittunutta: tytöt pääsevät poikia vaikeammin hoitoon. Afganistanissa tyttöjen tilanne ei ole paljon parempi.
Afganistanista puhuttaessa mieleeni jäi erityisesti yksi asia: pakotetut neitsyystestit. Marie Stopes International taistelee sitä vastaan, että terveydenhuollon henkilökunta suorittaa neitsyystestejä nuorille tytöille muun muassa valistaen perheitä siitä, että tytöt ovat anatomialtaan erilaisia ja neitsyystestit lähtökohtaisesti epäluotettavia.
On uskomatonta, että tyttöjen neitsyys on vielä vuonna 2017 valtava poliittis-yhteiskunnallinen asia
On uskomatonta, että tyttöjen neitsyys on vielä vuonna 2017 valtava poliittis-yhteiskunnallinen asia. Lehtitietojen mukaan keväällä 2016 Egyptin parlamentin jäsen ehdotti neitsyystestejä tytöille ennen kuin heidät päästetään yliopistoon. The Independent-lehti kertoi kesällä 2017, että myös Venäjällä vastaavia testejä tehdään alle 16-vuotiaille tytöille.
Köyhissä maissa tytöt ovat yhä valitettavan usein kauppatavaraa. Neitsyys, koskemattomuus, tekee tytöstä soveliaamman vaimon – miehensä omistaman, käyttämättömänä hankkiman tavaran. Poikien koskemattomuudesta puhutaan paljon vähemmän. Pikemminkin pojilla tulisi olla seksuaalisia kokemuksia, jotta he pystyisivät hoitamaan sujuvammin aviomiehen velvoitteensa.
Tytöt puolestaan eivät saa anteeksi neitsyyden menetystä silloinkaan, kun se on tapahtunut väkivalloin. Isisin seksiorjuudesta paenneet tytöt kantavat usein häpeäleimaa palattuaan omiin yhteisöihinsä.
Neitsyyden ihannointi voi hyvin myös länsimaissa. Yhdysvalloissa on siveysjuhlia, joissa valkoisiin pukeutuneet nuoret tytöt omalle isälleen säilyvänsä koskemattomina häihinsä saakka. Suomessa muun muassa Kansan raamattuseuran ja Vapaakirkon masinoima ”tosirakkaus odottaa” -kampanja painostaa nuoria pidättyvyyteen. Nettisivuilla puhutaan ”elämänmyönteisestä kampanjasta” – totuus vain on usein toinen.
Aiheesta gradun tehnyt Kirsi-Marja Isosalo totesi Iltalehdelle, että kampanjassa on pitkälti kyse siitä, miten aikuiset miehet kontrolloivat nuorten tyttöjen seksuaalisuutta. Lisäksi kampanja on velvoittavampi naisille kuin miehille. Mies on viettiensä vanki, naisen tehtävänä on suojella aarrettaan ja hillitä himonsa.
Seksuaalinen hyvinvointi on eräs terveyden peruspilareista
Tyttöjen ja naisten asemasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein naisten oikeuteen ehkäisyyn, turvallisiin synnytyksiin ja perhesuunnitteluun. Toivoisin lisää keskustelua myös naisten oikeudesta terveeseen, nautinnolliseen seksuaalisuuteen – myös päätökseen siitä, milloin ja miten nainen aloittaa seksielämänsä. Seksuaalinen hyvinvointi on eräs terveyden peruspilareista. Myös köyhillä naisilla tulisi olla siihen oikeus.
Kun valtioiden tuki kehitysyhteistyölle vähenee, järjestöt joutuvat hakemaan suuren osan rahasta yksityisiltä lahjoittajilta. Tutkimukset osoittavat, että uskonnolliset järjestöt keräävät tehokkaimmin: kirkoilla on pitkä hyväntekeväisyyden perinne.
Vaarana on, että konservatiivisten suuntausten ajatukset saavat liikaa valtaa. Neitseelliseen synnytykseen uskova tuskin ajattelee, että tyttöjen päätösvalta omasta neitsyydestä olisi erityisen tärkeä asia.