Musta joutsen on erittäin epätodennäköinen ilmiö. Sillä on kolme ominaisuutta: sitä ei ole kyetty ennustamaan, sillä on merkittävä vaikutus ja sen kehittyminen on jälkikäteen rekonstruoitavissa. Jälkiviisaudella ilmiö seuraamuksineen näyttäytyykin sitten itsestään selvältä, ja voidaan hämmästellä, kuinka sitä ei kukaan oivaltanut. Musta joutsen -ilmaisu juontaa juurensa aikaan, jolloin länsimainen biologia tunsi vain valkoiset joutsenet. Mustien joutsenten löytyminen Australiasta muutti näkemyksen niiden evoluutiosta. Tällaisiksi suuriksi, ennakoimattomiksi ja vaikutuksiltaan merkittäviksi muutoksiksi on mainittu muun muassa syyskuun yhdennentoista terrori-iskut Yhdysvalloissa ja sosiaalisen median murros.
Suurelle enemmistölle tällainen vavisuttava tapahtuma tai muutos tulee yllättäen. Usein murroksesta kuitenkin on ollut olemassa erilaisia merkkejä, jopa kauan ennen tapahtumaa. Olennaista on, miten ennakoivat merkit ovat olleet näkyvissä, onko kyetty ajattelemaan riittävän laajasti eri ilmiöiden luomia mahdollisia tapahtumakulkuja, tai onko pidetty erilaisia tapahtumakulkuja tai ilmiöitä mahdollisina.
Juha Sipilän keskustan, kokoomuksen ja miniryhmä sinisten (entisten perussuomalaisten kansanedustajien puolueesta eronnut ministeriryhmä) muodostama hallitus on rummuttanut ankarasti lakiesityksillään Suomen perustuslakia. Kolmisenkymmentä hallituksen esitystä on peruuntunut perustuslain vastaisina. Keväällä 2018 lausuntokierrokselle lähti 350-sivuinen kasvupalvelulaki. Se oli massiivinen, epäselvä ja epälooginen: torso sekä muodoltaan että sisällöltään. Sen yksi keskeisistä uudistuksista oli avata koko kolmannen sektorin palvelutarjonta markkinoille. Tällä hetkellä kolmas sektori vastaa kolmanneksesta hyvinvointipalveluista, ja on rahoittajille – eli meille veronmaksajille – edullinen ja yhteiskunnallisia verkostoja vahvistava. Suuri osa sote-alan yhdistyksistä toimii vapaaehtoisvoimin ja kuntien avustuksin, ja niistä lähes puolet on pieniä, alle kymmenen työntekijän järjestöjä. Vain muutama työllistää yli 500 henkeä. Jos kasvupalvelulaki hyväksyttäisiin, nämä pienet yhdistykset kilpailisivat mehiläisten, attendojen ja pihlajalinnojen kanssa.
Kasvupalvelulaissa olevien määritteiden myötä kolmannen sektorin mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajana käyvät mahdottomiksi
Jo vuonna 2016 asiaan kiinnitti huomiota muun muassa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas, joka kuvaili tulevaisuutta näiden järjestöjen osalta ”sumuiseksi”. Tilannetta kuvasi tänä kesänä eri vaihtoehdoin selvityshenkilö Tuija Brax sosiaali- ja terveysministeriön loppuraportissa Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa. Toimijoiden kentältä on vuoden 2018 aikana tullut hyvin suorasukaisesti ilmoituksia siitä, että kasvupalvelulaissa olevien määritteiden myötä kolmannen sektorin mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajana käyvät mahdottomiksi. Vaihtoehtona on suomeksi sanottuna lopettaa palveluiden tuottaminen ja toimia pelkkänä sosiaalisena yhdistyksenä.
Mitä tämä tarkoittaisi? Hallituspuolueiden sote-valmistelijoiden mukaan tarjonta täydentyisi tässä tapauksessa luonnollisesti, markkinoiden kilpailun kautta. Mitä siitä seuraisi? Kukaan ei tunnu tietävän. Kysymyksiä kuuluu myös vammais-, kehitysvammais-, vanhus- ja päihdetyön, työttömien ja lasten kanssa työskentelevien järjestöjen tahoilta. Mitä tapahtuu? Työttömien yhdistykset, katulähetys ja martat ovat ilmoittaneet mediassa lyövänsä hanskoja tiskiin. Mikä kaupallinen yritys ottaisi heidän tehtävänsä hoitaakseen? Syntyisikö markkinoiden pettäessä riittävästi sosiaalisen alan yrityksiä? Mitä murroksessa tapahtuu ihmisille, jotka ovat joka minuutti olemassa, eivätkä voi odottaa bisneksen kehittymistä?
Kasvupalvelulaki on vain yksi hallituksen laeista, jotka ovat luoneet laajaa epävarmuutta kansalaisten arkeen ja toimeentuloon. KELA-uudistus sekoitti heikoimmassa asemassa olevien elämän. VR:n toiminnan heikentäminen sekä katastrofiksi osoittautunut taksiuudistus vaikuttavat maan peruslogistiikkaan, ja pahimmin taas heikoimmassa asemassa olevien elämään.
Työttömien elämää monimutkaistanut aktiivimallilaki on yhdessä TE-toimistojen alasajon ja KELA-sotkujen kanssa luonut vakavia tilanteita. Enää ei voi sanoa, etteivätkö nämä olisi olleet joillekin se viimeinen korsi monien muiden vaikeuksien lisäksi. Henkilökohtaista palvelua ei ole, ja on osattava arvata mitä verkkopalveluiden viestit kulloinkin tarkoittavat. Väärin arvaamisesta paukahtaa kuukausien tuloton kausi.
Työttömien elämää monimutkaistanut aktiivimallilaki on yhdessä TE-toimistojen alasajon ja KELA-sotkujen kanssa luonut vakavia tilanteita
Lainsäädännön ja oikeusvaltioperinteemme kannalta kuvaavaa on myös se, että suomalaisen naisen avioliiton todenpohjaisuuden, sekä turvapaikanhakijoiden uskonnollisen vakaumuksen ja hengenvaaran määrittelee nyt Maahanmuuttovirasto. Lisäksi Suomen turvapaikkapolitiikasta ovat huomauttaneet niin YK, UNHCR kuin Amnesty International.
Sisäinen jännite kiristyy. Maassamme on kaksikymmentä vuotta saanut vapaasti asettaa vastakkain kansanryhmiä ja maamme köyhiä. Maahanmuuttajia kohtaan yllytetään avoimesti ja organisoidusti maamme ykkösmedioiden keskustelupalstoilla ja voi kysyä, näemmekö kevään vaaleissa äärioikeistolla Ruotsidemokraattien kampanjamallin. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tekojen tuomitsemisen, niiden oikeuskäsittelyn ja liikkeen kieltämisen viipeet kertovat oman tarinansa.
Edelleenkin perustuslakivaliokunnassa käsiteltävänä olevan sote-lain kanssa nämä ovat sellainen epävarmuustekijöiden suma, että on syytä kysyä, millaisia seurauksia niillä on. Ja koska on aivan selvää, että vastauksia ei ole muutama, vaan niitä on alkaen perustuslain soveltamisesta aina ihmisoikeuksien murentamiseen ja yksittäisen ihmisen kaikkiin kriittisiin elämäntilanteisiin, väitän, että Sipilän hallitus on luonut Suomeen sisäpoliittisen mustan joutsenen. Sen seurauksia emme voi ennustaa emmekä hallita, ja kuitenkin jälkeenpäin voidaan selvästi seurata kehityskulkua, ja kertoa, että vuosien varrella kehityskulun suunnasta varoittaneita on ollut.
