Viime vuosien talouskehityksen valossa vaikuttaisi siltä, ettei finassijärjestelmä pysty arvioimaan keskiluokan tai edes valtioiden velanmaksukykyä. Palkkiot valuvat yhä harvempien käsiin, eikä ”menestykselle” tai menestyksestä palkitsemiselle ole jaettuja kriteereitä. Samaan aikaan pidämme yllä ilmastonmuutosta tuottavaa energiajärjestelmää ja ekologisesti tuhoavaa taloudellista toimintaa.

Systeemiteoreettisesti nykykapitalismin ongelma on selkeä: ohjausinformaatio on heikkolaatuista ja vakauttavat takaisinkytkennät katkeilevat. Systeemiteoreettinen tarkastelu tarkoittaa, että yhteiskunta nähdään esimerkiksi monimutkaisena muuttuvien, itseään säätelevien ja mahdollisesti itse-organisoituvienkin prosessien verkostona. Prosessien tärkeä osa ovat takaisinkytkennät. Prosessi saa syötteitä ja tuottaa tuloksia. Tulosta voidaan tarkkailla, ja takaisinkytkennän tarkoitus on säädellä prosessia saadun tuloksen perusteella. Tällaista takaisinkytkennällä säädeltyä prosessia kutsutaan suljetuksi, koska säätely on riippuvainen prosessin tuloksesta. Vastaavasti avoimen prosessin säätely ei riipu prosessin tuloksesta: säätely-luuppi ei ole suljettu.

Esimerkiksi lämpökattila, joka on ajastimen avulla päällä tietyn aikaa, pitää yllä avointa prosessia: se tuottaa lämpöä asetetun ajan riippumatta esimerkiksi lämpötilan noususta lämmitetyissä tiloissa. Tätä vastoin lämmitysjärjestelmä, joka säätelee lämpökattilaa huoneiden lämpötilaa mittaavilla termostaateilla ja laittaa kattilan pois päältä kun lämpö on riittävän korkea, on suljettu järjestelmä: takaisinkytkentä säätelee prosessia.

Sotateoreetikko ja kestävien yhteisöjen tutkija John Robb näkee Yhdysvaltain ongelmaksi, että takaisinkytkennät ovat heikentyneet niin, että tärkeät sosiaaliset ja taloudelliset prosessit muuttuvat avoimiksi. Yksi Robbin esimerkki on keskuspankkipolitiikka, jossa vuosikausien nollakoron jälkeen keskuspankilla ei ole sen paremmin a) keinoja vaikuttaa haluamiinsa tuloksiin kuin b) kunnollista informaatiota säätelyn pohjaksi.

Nollakorot ovat myötävaikuttaaneet ennätyksellisen korkeisiin pörssikursseihin. Pörssikurssien pitäisi kuitenkin markkinataloudessa olla luotettavaa takaisinkytkentäinformaatiota yritysten tulevaisuuden tuotto-oletuksista. Termostaatti on rikki ja tuottaa väärää informaatiota niin keskuspankille kuin muillekin toimijoille.

Toinen Robbin esimerkki on suuryritysten kyky ja halu välttää verojen maksaminen. Verotus on järjestelmä, joka kytkee yritysten menestyksen takaisin suurempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen, jossa yritys toimii. Jos yritys ei maksa veroja, sen toiminta on yhteiskunnan kannalta open loop.

Samaa kehitystä korostaa, että yrityksen menestyksen takaisinkytkentä maksettujen palkkojen kautta on myös katoamassa: ilmiö, josta kirjoitti myös Osmo Soinivaara otsikolla ”Eriarvoisuuslama”. Yhdestä ja samasta työsuorituksesta voidaan olla maksamatta mitään tai yhtä hyvin monta miljoonaa.

Järjestelmä on menettämässä kykyään arvioida ja arvottaa panoksia ja tuotoksia. Takaisinkytkentää ei tapahdu ja lämpökattila kiehuu.