Vuonna 2011 ihmiset valtasivat aukioita eri puolilla maailmaa, Madridista Kairoon ja New Yorkiin. Paolo Gerbaudo esittää artikkelissaan, että nuo protestiliikkeet muuttivat politiikanteon tapaa. Protestit kumpusivat talouskriisin jälkeisestä pettymyksestä järjestelmään ja liikkeet silottivat tietä uudenlaisten vasemmistotoimijoiden nousulle (esim. Syriza, Podemos, Bernie Sanders, Jeremy Corbyn).
Suomessakin on virinnyt leikkauspolitiikkaa kritisoivaa liikehdintää. Päätään on kuitenkin nostanut ennen kaikkea nationalistinen oikeistokonservatismi, joka tuntuisi olevan kovaa valuuttaa myös virallisen puoluepolitiikan puolella. Sosiologian emeritusprofessori Martti Siisiäisen mukaan taantumat ruokkivatkin usein reaktiivisia, taaksepäin katsovia liikkeitä.
Jotkut katsovat aina 30-luvulle asti. Uusnatsijärjestö SVL on ollut viime päivinä otsikoissa. Peruste julkaisi järjestöä käsittelevän Suvi Auvisen artikkelin reilut pari vuotta sitten. Kuten kaikki muutkin Perusteen vanhat artikkelit, se on luettavissa verkkolehden arkistossa.
Auvinen ihmetteli artikkelissaan, miksi poliisi suhtautuu järjestäytyneeseen väkivaltaiseen uusnatsijärjestöön yksittäistapauksina. Tällä hetkellä asiaa ihmettelee aika moni muukin.
Yksi oleellinen kysymys on myös se, miksi talousjärjestelmän epäonnistumiset eivät ole saaneet Suomessa aikaan edistyksellistä yhteiskunnallista liikehdintää, ainakaan mittavissa määrin? Tähti Oksanen ja Anna Pulkka esittävät Perusteluja-artikkelissaan, että vasemmistolainen viesti ei mene perille, koska vasemmisto puhuu oikeiston rakentamassa kehyksessä. Kun vasemmistopuolueet käyttävät oikeiston kieltä ja käsitteitä, ne tulevat väistämättä uusintaneeksi oikeiston johdonmukaisesti lobbaamaa arvomaailmaa.
Mikäli vasemmisto, tai mikä hyvänsä edistyksellinen poliittinen voima, haluaa muuttaa yhteiskuntaa, sen on ajettava omia ideoitaan eikä vain reagoitava vallitseviin näkemyksiin ennalta määrätyssä keskustelukehyksessä. Sen on siis mentävä perusteisiin.
Juuri tähän olemme Perusteessa pyrkineet: politiikan taustojen analyysiin ja edistyksellisten keskustelun kehysten rakentamiseen. Aiemmin painettuna aikakauslehtenä ilmestynyt Peruste siirtyy nyt kokonaan verkkolehdeksi ja uudistuksen tarkoitus on edelleen vahvistaa keskustelevuutta sekä perusteltujen ideoiden esiin tuomista. Julkaisemme laajoja teemakokonaisuuksia, mutta myös kolumneja, ajankohtaisia Perusteluja-artikkeleita, kirja-arvioita, haastatteluita sekä myöhemmin syksyllä podcasteja.
Keskustelevuus ja uudet ideat ovat myös yhteiskunnallisten liikkeiden ytimessä. Paolo Gerbaudon mukaan vuoden 2011 protestit toimivat ”hautomoina”, joista uudet poliittiset toimijat ammensivat inspiraatiota.
Liikkeet eivät yleensä (ainakaan alkuvaiheessa) ole jähmeän hierarkkisia, eikä niiden tarvitse keskittyä ”asioiden hoitamiseen” tai menestykseen seuraavissa vaaleissa. Tässä piilee niiden potentiaali uusien ideoiden esittäjinä ja muutosten alullepanijana. Yhteiskunnalliset uudistukset lähtevät usein nimenomaan liikkeiden lanseeraamista ideoista ja vaatimuksista, historiallisina esimerkkeinä vaikkapa etnisen syrjinnän kieltänyt kansalaisoikeuslaki Yhdysvalloissa tai sosiaalivakuutus Suomessa.
Julkaisemme liike-teemanumeron juttuja pitkin alkusyksyä ja yhtenä kysymyksenä käsittelemme juuri liikkeiden merkitystä yhteiskunnallisena muutosvoimana. Lisäksi luvassa on esimerkiksi pohdintaa yhteiskunnallisten liikkeiden nykytilasta, kansalaistoiminnasta ja luottamuksesta sekä liikkeiden ja tutkijoiden suhteesta.
Analysoimme liikkeitä, mutta samalla haluamme olla luomassa liikettä, joka katsoo eteen, eikä taaksepäin. Tervetuloa lukemaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Kuutti Koski
Päätoimittaja
P.s. Peruste ottaa jatkuvasti juttutarjouksia vastaan. Mikäli sinulla on idea jonkin ajankohtaisen aiheen perusteita analyyttisesti ruotivasta tekstistä, lähetä siitä lyhyt suunnitelma osoitteeseen kuutti.koski(at)vasemmistofoorumi.fi
